perjantai 23. lokakuuta 2009

Rakas harrastus

Huomenna tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun tein
raskaustestin...
Kädet täristen miehen kanssa tihrustettiin vessassa, kuinka monta
viivaa siinä tikussa nyt onkaan näkyvillä.
Ja kaksihan niitä oli. <3

Uskomatonta kuinka nopeasti aika on mennyt.
Neiti nötterö on meidän
kaikista rakkain, tärkein, ihanin
enkä ikinä, ikinä
olisi kuvitellut äitiyden olevan näin mahtavaa!!

Talvi ja kevät jänniteltiin ja pelättiin
millainen pakkaus meille syntyykään...
Eikä äiti ja isä nyt ihan tällaista odottanut;
äidillä on
tylsää päivisin,
kun neiti nukkuu onnellisena syvää unta
neljä, jopa viisikin tuntia.

Harrastushan
sitä oli itselle kehitettävä!
Joka päivä kun ei viitsi kahvilassakaan istua
saatika sitten siivota...

Tästä se ajatus sitten lähti.


Huutiksesta tehty löytö. :)




Tarvittiin paaaaljon hiekkapaperia, hiomakone,
pitkää pinnaa, maalia, maalia ja maalia. Neiti vaunuihin
omenapuun alle nukkumaan ja eikun hommiin!



Maalasin Osmo Colorin läpikuultavalla antiikkivahalla
pinnat, joihin halusin uusvanhaa patinaa.






Valkoista Osmo Color vahaa päälle ja sitten
hiotaan varovasti pintaa, jonka alla on tummaa maalia.




Ja se on siinä!



(tulipas himmeä kuva...)

Tällä hetkellä työn alla on
lautashylly.
Siitä enemmän myöhemmin. :)


Hauskaa viikonloppua!


sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Kodin sydän





Tykkään meidän keittiöstä ihan hirmuisen paljon. :)
En voi muuta sanoa.

Toki jos saisi muutettua jotain, muuttaisin
työtasot
ja "induktoisin" (voiko noin edes sanoa :-/ ) kodinkoneet.
Mutta näinkin on ihan hyvä.

Kaapistot ovat Ikean.
Kuten jo eteisen kohdalla ehdin jaaritella, Ikea on oikea helmi.
Meidän keittiö maksoi ilman kodinkoneita
1800e
olisitteko uskoneet?

Isä on rakennusalan ammattilainen ja kohtalaisen monta keittiötä koonnut.
Piti meitä hulluina, kun kerrottiin keittiön tulevan Ikeasta.
Ääni kellossa vaihtui kuitenkin suht nopeasti...
...ja nykyään hän mainostaa Ikean kaapistojen olevan todella helposti kasattavia.
On luvannut itsekin ostaa seuraavan keittiön Ikeasta.




Kaapistojen aiheuttaman shokin jälkeen oli vuorossa taistelu tiskialtaasta.
Minä vs miehet
ja kuinka ollakkaan;
nainen vei voiton. :)




Ehkä kaikista eniten keittiössämme pidän lattiasta.
Monta vuotta haaveilin vanhasta puutalosta ja lautalattioista, jotka maalauttaisin
harmaavalko-salmiakkiruudullisiksi.
Onneksi löysin tämän laminaattivalmistajan!




Lauantaina vietettiin pikku neidin ensimmäistä nimipäivää.
Vieraita tuli ja meni ja paketteja... Niitä riitti!
Pelonsekaisin tuntein jään odottamaan joulun lahjakuormaa...

Tunnustan etten osaa leipoa täytekakkuja, siispä joudun turvautumaan juustokakkuihin.
Tällä kertaa oli vuorossa mansikka-mascarponekakku
Herkkua!

Tässä ohje, jos jollekin tuli vesi kielelle:

Pohja
2 munaa
0,75 dl sokeria
1 rkl perunajauhoja
½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta

Täyte
2,5 dl Flora vispiä
1,25 dl tomusokeria
200g mascarponejuustoa
2 tl vaniljajauhetta
7 dl mansikoita
7 liivatelehteä
2 rkl mansikkamehua

Kiille
2 dl mansikkamehua
1 dl hyytelösokeria


Ihanaa sunnuntai-iltaa!









maanantai 12. lokakuuta 2009

Viikonloput senkun lentää!

Kuinka tässä aina käy näin; heräät maanantai-aamuna ja tajuat viikonlopun taas vilahtaneen ohi. Vastahan oli perjantai!  Varmistat vielä, ettei mies nuku vierellä - lähtenyt jo töihin - ja kyllä, viikonloppu on ohi ja nyt on maanantai PISTE. Ei pysty ymmärtämään.

Toinen käsittämätön asia on potemani maanantai-syndrooma. Kautta aikain olen "vihannut" maanantaipäiviä ylikaiken ja se mikä tästä asiasta taas tekee nyt käsittämättömän on se, että olen äitiyslomalla! Eli siis viikonpäivillä ei periaatteessa pitäisi olla minkäännäköistä tekemistä fiilisten kanssa. Ja kuitenkin vaan on! hmmm... Hassua :)

Mutta viikonloppuun.

Perjantaina tein ruoaksi aivan mahtavaa tomaattimozzarellakeittoa ja bruschettaa. Ei voi muuta sanoa kuin, taivaallista! Ohjeen löysin täältä http://johannanuusi.blogspot.com/2009/06/foccacia-ja-tomaattikeitto-mozarellalla.html. Ehdottomasti kokeilun arvoinen! Ja todellakin voittaa kaupan pussikeitton mennen tullen.
Tässä kohdassa kehtaan ehkä tunnustaa olevani hiukka koukuttunut tuohon blogiin... Ystäväni lähetti linkin minulle ja hassua kyllä huomasin, että muutama meidän kaveriporukasta lukee kyseistä blogia (toisistamme tietämättä). Maailma on pieni! :)

Perjantaina sain myös kivan yllätyksen; perhetuttu lähetti minulle 10 litraa suppilovahveroita! Lauantai menikin sitten vauvauinnissa ja suppilovahveroita laittaessa. Mutta haitanneeko tuo...









Nyt uupuu enää ne ihanaiset ohjeet mitä tehdä noista vahveroista. Jos jollain on takataskussa hyvä resepti ja on halukas sen jakamaan kanssani, niin olisin super onnellinen :)

Sunnuntai oli vaan yksinkertaisuudessaan huippu! Mitään erikoista ei tapahtunut, mitään ihmeellistä en tehnyt, mutta tää fiilis mikä siitä jäi on mahtava.
Nukuttiin pitkään (no okei puol yheksään), syötiin rauhassa aamupalaa perheen kesken, isi laitto pikku neidin päikkäreille, aurinko paistoi, oli lämmin, lähettiin mumman ja neidin kanssa jäähallille kattomaan isin peliä, juotiin kahvia, nähtiin tuttuja, ja vähän lisää tuttuja, käveltiin kotiin, tehtiin "iltapalaks" tortilloita, ja jälkkäriks vähän suklaata, kynttilät paloi, oltiin vaan ja katottiin telkkaa...

Ja siinä se oli. Mun viikonloppu.